Artjournal: Joskus olen vain osieni summa

Tänään tämmöistä. Piirretty ja Soft pastellikynillä väritetty. Kirjoittelin reunoihin ajatuksia.

Tytön taakse kirjoitettu: Joskus olen vain osieni summa tuli meillen tuosta kuvasta. Neitonen kappaleina. :) Aina en ole ihan kokonainen itsekään.

Artjournal: Yllättyä, joutua yllätetyksi, yllätys, yllättää

 Kaikenlaista sitä tulee mieleen kokeilla - niinkuin nyt tämäkin :)

Tässä siis ensin tuommosia kasveja heittelin sinne tänne, sitten leikkelin osaan muodoista lehtikuvia ja loput täyttelin vesivärillä. Tämä lienee vielä kesken. Luulen, että siihen tulee vielä tussia. Mustaa sellaista Ja niin noissa kasveissa on liima (!) rajat - en tiedä mitä semmonen ajatustuli. Olisi toiminut paremmin jos liima olisi kuivunut valkoiseksi.

Artjournal: Potretti Janen opissa.

 Eilen tuli postin mukana odotettu kirja. Jane Davenport "Beautiful Faces" ah! miten olen sitä odottanut ja miten onnellinen olen että se on nyt hyppysissäni.

Uskon oppivani siitä paljon. Joskin toivon, että oppisin siitä asioita oman tyylini (mikä se sitten onkaan?) kehittämiseen, en Janen tyylin jäljentämiseen.

 Reetta autossa odotellassa syntyi kirjan ohjeen mukaan nämä luonnos kasvot, jotka jatkoin sitten kotona loppuun. Uutta näiden kasvonen hahmottelussa oli silmien teko tapa sekä suun asettelu, joka on lähempänä nenää. (alahuulen kaarre tulee siihen missä muutoin olen piirtänyt suunaukkoviivan..)

t

Tässä koko aukeama - hiukset ylhäätä ehkä kesken.

lähikuva silmistä

Mitä maalaamiseen tulee vedin oman ajatuksen mukaan. Väri kasvoissa neocolor II ja valkoinen akryylimaali. Seka pastellikynät viimeistelyssä ja vähän tussia.

Tämä tuskin jää tähän. Kirjasta löytyy upeat kuvat siitä, miten kääntää katsetta, varjostukseen lisää ja muunnelmiin... Tästä lähdettiin liikkeelle

Tämä artjournal: Ainutlaatuinen.

Missähän sut tehtiin?
Tähtien tuolla puolella
muovailtiin huolella

Ethän sä ikinä
kadota tuota katsetta?
Mitähän sä vielä kantaa voit
korkealla kun noin sä soit
Ei mitään tuu niin painavaa
et se sinut musertaa

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Keskellä ihmettä
Sen tajuu vasta jälkeenpäin
Taidat aavistaa jo sen
Yksin täytyy jokaisen
polku mennä pimeään
että pystyy elämään

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla
Ystäväsi huolehtii
kun askelees on hatarat
Elämässä pitää kii
jos sen päältä putoat

Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

 

Tätä aukeamaa tehdessä olen ajatellut paljon tytärtäni. 

Sitä, miten ihmeellinen hän on. 

Aarre, joka tuntuu liian kallisarvoiselta

 ja sitä miten vaikeaa meidän on välillä yhdessä toimia.

Onko MIkkeliin menijöitä, juna menossa jo ?

Mikkelissä on tulossa askartelutapahtuma 16.5. ja odotan sitä NIIN innolla. Sain hauskasti sovittua niin, että mummi lähtee mukaan. Kysehän on helatorstain jälkeisestä viikonlopusta. Silloin siis lähden lasten ja mummin kanssa kohti maailman parasta paikkaa, jonne on jo tosi kova ikävä, Mikkeliä. Siellä me vietämme PIIIIITKÄN viikonlopun mökillä - ja eehkä jopa joutuu käymään uimassa. Siihen sopii  mainiosti koko lauantain mittainen päivä askartelua ja ennen kaikkea ihanien ihmisten tapaamista. :)

Jos joskus olet pohtinut, että millaista se olisi: Nähdä kaikki someaskartelijat livenä? Oliskohan se mukavaa vai pelottavaa ja jos en osaa mitään tehdä? Niin. Voin kertoa se on Ihanaa tavata ihmisiä, jotka jakavat saman harrastuksen. Ihana vain vaikka katsella ja ihmetellä ja imea inspiraatiota itseensä. Yhteisiä jutun aiheita riittää ja siellä on myös kirppispöytä.... OOH. miten tässä jaksaakaan tämän vajaan kuukauden odottaa. :)

Ryöstin tähän Maikkiksen kauniin mainoksen...

Askartelunurkka ja se siistein ilme

Eilisen postauksen jälkimainingeissa ja koska huomisia synttäreitä silmällä pitäen tuli siivottua vähänn tarkemmin, kuvasin koko "tilan" :)

Täältä pääset siis kurkistamaan lähes luonnottomaan tilanteeseen: Siisti askartelunurkka.
Toki jollekulle saattaa tämäkin olla vielä käsitteen "siisti" venyttämistä. Itselle ihana muisto hetkestä, jolloin lattia oli tyhjä. :)