| Ja niityllÀ kasvoi omituisia kukkia, |
| joiden siitepöly leijaili hiljallen tuulen mukana. |
| Ja sillÀ niityllÀ pikkuinen otus hukkasi hÀntÀnsÀ ja oli kovin nolo. |
| Pikkuiset otukset ihailivat talventuloa, vaikka tiesivÀt ettÀ siitÀ tulee kylmÀ ja kova talvi. |
Oi mikÀ tunnelma!
VastaaPoistaKiitos. <3
PoistaAivan mahtava. Tuo pikkuinen otus hÀntÀnsÀ hukanneena on niin ihana kaikessa noloudessaan.
VastaaPoista